Parempi hoiva vähentämällä hukkaa
Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) menoja voidaan hillitä realistisesti noin 0,9 mrd € vuodessa vuoteen 2030 mennessä (vaihteluväli 0,5–1,3 mrd €), kun samalla noin 0,2 mrd € kohdennetaan ennaltaehkäisyyn. Kahden miljardin säästö ei ole tutkimusnäytön valossa mahdollinen ilman, että palvelut heikkenevät.
Johdanto: yksi budjettirivi, 22 kirjanpitoa
Hyvinvointialueiden (21 alueen ja Helsingin kaupungin) sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi rahoitetaan vuodesta 2023 lähtien pääosin valtion talousarvion momentilta 28.89.31 ”Hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtionrahoitus”. Momentti on talousarvion pienin yksikkö, jolle eduskunta myöntää määrärahan. Yleiskatteinen tarkoittaa, että rahaa ei ole korvamerkitty: alue päättää itse, mihin palveluihin se sen käyttää. Rahoitus jaetaan alueille laskennallisesti hyvinvointialueiden rahoituslain (617/2021) perusteella asukasmäärän, väestön palvelutarpeen ja olosuhdetekijöiden, kuten asukastiheyden ja kielen, mukaan. Valtion rahoituksen lisäksi alueilla on asiakasmaksutuloja, mutta omaa verotusoikeutta niillä ei ole.
| Vuosi | Rahoitus, mrd € | Muutos edellisestä vuodesta |
|---|---|---|
| 2023 | 23,17 | – |
| 2024 | 24,08 | +3,9 % |
| 2025 | 26,25 | +9,0 % |
| 2026 | 27,19 | +3,6 % |
| 2027 (talousarvioesitys) | 27,55 | +1,3 % |
Luvut ovat hyvinvointialueiden ja Helsingin yleiskatteinen rahoitus valtiovarainministeriön (VM) rahoituslaskelmien mukaan, ja ne sisältävät pelastustoimen. Vuodesta 2025 alkaen ne vastaavat momentin 28.89.31 tilinpäätöstä, talousarviota ja talousarvioesitystä.
Valtion budjetissa on vain yksi rivi. Koska rahoitus on yleiskatteinen, valtion talousarviossa noin 27,5 miljardin euron sote-menoille on käytännössä yksi rivi. Talousarviosta ei näe, paljonko rahaa menee esimerkiksi vanhustenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon tai lastensuojeluun, eikä sitä, mitkä alueet käyttävät rahansa tehokkaasti. Nämä tiedot on haettava hyvinvointialueilta. Jokainen alue laatii oman talousarvionsa ja tilinpäätöksensä, jotka alueen ylin päättäjä, aluevaltuusto, hyväksyy.
Näin alueet raportoivat taloutensa. Alueet ilmoittavat talous- ja toimintatietonsa Valtiokonttorille yhtenäisessä, koneluettavassa muodossa (XBRL, kansainvälinen taloustietojen sähköisen raportoinnin standardi). Tiedot jakautuvat 14 raportointikokonaisuuteen eli tietopakettiin, joilla on kullakin oma sisältönsä ja aikataulunsa. Toteutuneita tietoja kerätään kymmenen kertaa vuodessa, ja tilinpäätöstiedot toimitetaan tilikautta seuraavana keväänä. Kulut kirjataan kahdella akselilla:
Tililuokitus kertoo, mihin raha menee, esimerkiksi henkilöstökuluihin, palvelujen ostoihin tai tarvikkeisiin.
Palveluluokitus kertoo, mihin palveluun raha menee. Sosiaali- ja terveydenhuollossa luokkia on 61, esimerkiksi iäkkäiden ympärivuorokautinen palveluasuminen, lastensuojelun laitoshoito ja somaattinen erikoissairaanhoito.
Tämä suositus käyttää raportointikokonaisuutta HHTPP, joka sisältää tilinpäätöstiedot käyttötaloudesta palveluluokittain. Valtiokonttori julkaisee tiedot Tutkihallintoa.fi-palvelussa ja avoimina rajapintoina, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) laskee niistä tilastopalvelu Sotkanetin kustannusindikaattorit. Tiedoissa on rajoituksia: alueiden kirjauskäytännöt vaihtelevat, Helsingin ja Uudenmaan sairaaloita ylläpitävän HUS-yhtymän kulut näkyvät Uudenmaan alueiden palvelujen ostoina, eikä luokitus kerro kustannuksia lakipykälittäin. Lain ja palveluluokkien suhdetta käsitellään välilehdillä Sote-tehtävät laissa ja Laki ja palvelukokonaisuudet.
Tietopohja. Analyysi käyttää tuoreimpia saatavilla olevia tietoja (tilanne 29.9.2026): hyvinvointialueiden tilinpäätöstietoja vuosilta 2023–2025 (vuoden 2026 tilinpäätökset valmistuvat keväällä 2027), valtiovarainministeriön (VM) 21.9.2026 julkaisemaa hyvinvointialueiden rahoituslaskelmaa vuodelle 2027, talousarvioesitystä 2027 sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Tilastokeskuksen ja Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin uusimpia tilastoja, esimerkiksi erikoissairaanhoidon jonotietoja elokuulta 2026. Luvut päivitetään, kun vuoden 2026 tilinpäätökset julkaistaan.
Suositus lyhyesti
Paketti koostuu viidestä säästävästä toimesta ja kahdesta rakenteellisesta uudistuksesta, joille ei lasketa säästöä. Luvut ovat vuotuisia nettokäyttökustannusten (palvelujen kulut vähennettynä niiden tuotoilla, kuten asiakasmaksuilla) vähennyksiä täysimittaisina vuonna 2030 suhteessa perusuraan (arvio menojen kehityksestä ilman uusia toimia), vuoden 2025 hinnoin. M€ tarkoittaa miljoonaa euroa ja mrd € miljardia euroa.
Taulukon keskeiset käsitteet:
Tarvevakioitu vertailuohjaus: alueiden kustannuksia verrataan niiden väestön palvelutarpeeseen, ja keskitasoa selvästi kalliimmat alueet ohjataan kohti keskitasoa (tarkemmin suosituksessa 1).
Laatuportti: ehto, joka pysäyttää säästötavoitteen, jos hoitoon pääsy tai terveystulokset heikkenevät.
Palveluvalikoima ja vähäarvoinen hoito: palveluvalikoima on päätös siitä, mitä hoitoja julkinen terveydenhuolto tarjoaa. Vähäarvoisen hoidon hyöty on vähäinen suhteessa sen haittoihin ja kustannuksiin.
Hoitomenetelmien arviointi (HTA, health technology assessment): tutkittuun tietoon perustuva arvio siitä, onko hoito vaikuttava ja kustannuksiltaan perusteltu.
Biosimilaari: alkuperäisen biologisen lääkkeen kanssa yhtä tehokas ja turvallinen, halvempi valmiste.
Vuokratyö ja tehtäväsiirrot: vuokratyö on henkilöstövuokrausyrityksiltä ostettua lääkäri- ja hoitajatyötä. Tehtäväsiirrossa tehtävä siirretään esimerkiksi lääkäriltä hoitajalle.
Ennakoiva hoitosuunnitelma, palliatiivinen hoito ja arkikuntoutus: ennakoiva hoitosuunnitelma on potilaan ja lääkärin yhdessä laatima suunnitelma hoidon tavoitteista. Palliatiivinen hoito lievittää oireita, kun sairautta ei voi parantaa. Arkikuntoutus on kotihoidon alun lyhyt jakso, jolla tuetaan itsenäistä pärjäämistä.
Perusterveydenhuolto ja rahoitus seuraa potilasta: perusterveydenhuolto on terveyskeskusten palveluja. Kun rahoitus seuraa potilasta, asukas valitsee palveluntuottajan ja raha siirtyy valinnan mukana.
Verotusoikeus: ehdotus, että hyvinvointialue (yksi niistä 21 alueesta ja Helsingistä, jotka vuodesta 2023 ovat järjestäneet sote-palvelut ja pelastustoimen) keräisi osan rahoituksestaan omalla verolla. Edellytyksenä on, että valtio ensin varmistaa, ettei hyvinvointialuevero lisää kansalaisten kokonaisverorasitusta: valtion verotusta alennetaan vähintään yhtä paljon, mieluiten enemmän kuin hyvinvointialuevero tuottaa.
Laskelmat: perustuvat Budjettihaukan tietokantaan. Budjettihaukka on avoimen lähdekoodin palvelu, joka kokoaa valtion ja hyvinvointialueiden taloustiedot Googlen BigQuery-tietokantaan.
| # | Toimenpide | Arvio 2030, M€/v (väli) | Näytön vahvuus | Vaikutus alkaa |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Tarvevakioitu vertailuohjaus: kalleimmat alueet keskitasolle laatuporttien sisällä | 600 (350–800) | Kohtalainen | 2028 |
| 2 | Palveluvalikoima, vähäarvoisesta hoidosta luopuminen ja riippumaton hoitomenetelmien arviointi | 150 (100–250) | Heikko–kohtalainen | 2028 |
| 3 | Lääkkeet: sairaalalääkkeiden kansallinen kilpailutus, biosimilaarit, lääkevaihto | 100 (70–150) | Vahva | 2027 |
| 4 | Työvoima ja hankinnat: vuokratyön pelisäännöt, sote-yhteishankinnat, tehtäväsiirrot | 175 (150–200) | Kohtalainen | 2027 |
| 5 | Ikääntyneet: ennakoiva hoitosuunnitelma, palliatiivinen hoito, arkikuntoutus | 50 (30–80) | Heikko | 2028 |
| 6 | Rahoitus seuraa potilasta perusterveydenhuollossa | 0 (kustannusneutraali) | Kohtalainen | 2028 |
| 7 | Verotusoikeus ja yliopistosairaalavetoiset alueet | 0 (ei lasketa) | Heikko | 2030– |
| Säästö brutto | 1 075 (700–1 480) | |||
| Uudelleenkohdennus ennaltaehkäisyyn | −200 | 2027 | ||
| Nettosäästö | n. 875 (500–1 280) |
Toimenpiteen 3 säästöistä noin 20–25 M€ kertyy Kansaneläkelaitoksen (Kela) lääkekorvauksiin eikä hyvinvointialueiden menoihin. Muut kohdistuvat hyvinvointialueiden nettokäyttökustannuksiin, jotka olivat Manner-Suomessa (koko maa ilman Ahvenanmaata) 24,9 mrd € vuonna 2025.
Kaksi skenaariota
Skenaario 1 on suositeltu paketti: noin 0,9 mrd € nettona vuonna 2030 laatuporttien sisällä. Skenaario 2 käyttää kaikkia keinoja ja saavuttaa 2 mrd €, mutta vain viemällä lähes kaikki alueet nykyistä keskitasoa halvemmiksi, karsimalla palveluja ja siirtämällä kustannuksia asiakkaille.
| Keino | Skenaario 1, M€/v 2030 | Skenaario 2, M€/v 2030 |
|---|---|---|
| Tarvevakioitu vertailuohjaus (sisältää hallinnon, tukipalvelujen ja sairaalatuottavuuden) | 600 (tavoitetaso n. 0,98, kun 1,00 on tarpeeseen suhteutettu keskitaso) | 1 270 (tavoitetaso 0,95) |
| Palveluvalikoima ja vähäarvoisesta hoidosta luopuminen | 150 | 300 (myös matalan prioriteetin palvelujen rajaus) |
| Lääkkeet | 100 | 150 |
| Työvoima, hankinnat ja tehtäväsiirrot | 175 | 250 |
| Ikääntyneet: ennakoiva hoito ja arkikuntoutus | 50 | 80 |
| Ympärivuorokautisen hoivan (hoiva-asuminen, jossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden) lisäpurku (2 000 paikkaa alueiden suunnitelmien lisäksi) | – | 70 |
| Sairaala- ja päivystysverkon keskittäminen | 0 (perusteena laatu) | 75 |
| Asiakasmaksujen lisäkorotus | – | 100 |
| Rahoitus seuraa potilasta | 0 | 0 |
| Alueiden yhdistäminen 5–6 alueeksi | 0 | 0 vuonna 2030, 100 vuodesta 2034 |
| Päällekkäisyysvähennys (vertailuohjaus ja valikoima osin samaa rahaa) | 0 | −200 |
| Säästö brutto | 1 075 | 2 095 |
| Ennaltaehkäisyyn kohdennettava | −200 | −100 |
| Nettosäästö 2030 | 875 | n. 2 000 |
Hoivapaikkojen lisäpurku on laskettu 184 €:n hoitopäivähinnalla (134 M€/v), josta puolet kuluu korvaavaan kotihoitoon. Asiakasmaksujen korotus on tuloa, ei kustannusten laskua, ja tulee jo päätettyjen korotusten päälle.
Menojen kehitys ja kasvun hillintä
Perusurassa menot kasvavat pelkän väestön ikääntymisen takia 0,89 % vuodessa reaalisesti (hintojen nousu huomioiden). Luku on valtiovarainministeriön (VM) rahoituslaskelmasta. Skenaario 1 hidastaa kasvun 0,2 %:iin vuodessa 2025–2030; skenaario 2 laskee menot reaalisesti 0,7 % vuodessa, vaikka 75 vuotta täyttäneitä on vuonna 2030 noin 160 000 enemmän. Kaavion lähde HHTPP on Valtiokonttorin raportointikokonaisuus, johon hyvinvointialueet ilmoittavat tilinpäätöksensä kulut palveluluokittain.
Näytä luvut taulukkona
| Vuosi | Perusura | Skenaario 1 | Skenaario 2 |
|---|---|---|---|
| 2025 | 24,94 | 24,94 | 24,94 |
| 2026 | 25,16 | 25,16 | 25,16 |
| 2027 | 25,39 | 25,14 | 24,79 |
| 2028 | 25,61 | 25,11 | 24,41 |
| 2029 | 25,84 | 25,14 | 24,14 |
| 2030 | 26,07 | 25,19 | 24,07 |
| 2031 | 26,30 | 25,38 | 24,30 |
| 2032 | 26,54 | 25,56 | 24,54 |
| 2033 | 26,77 | 25,77 | 24,72 |
| 2034 | 27,01 | 25,99 | 24,91 |
| 2035 | 27,25 | 26,20 | 25,15 |
Skenaario 1:n säästö kasvaa 2030 jälkeen noin 0,9 mrd eurosta noin 1,05 mrd euroon vuonna 2035, jos ennaltaehkäisy alkaa tuottaa (oletus: +175 M€/v vuoteen 2035). Skenaario 2:n säästö nousee 2,1 mrd euroon, kun alueiden yhdistämisen hallintosäästöt alkavat 2034. Kaaviossa ei ole mukana skenaario 2:n todennäköistä paluuvaikutusta: jos hoitoon pääsy heikkenee, osa kustannuksista palaa päivystykseen ja sairaalaan.
Terveystulokset pitkällä aikavälillä
Skenaario 1 parantaa terveystuloksia 2030-luvulla, koska säästö tulee tehottomuudesta ja 200 M€/v siirretään ennaltaehkäisyyn. Skenaario 2:ssa lääke-, hankinta- ja hoitomenetelmien arvioinnin (HTA) keinot ovat samat, mutta hoitoon pääsy, ikääntyneiden hoiva ja terveyserot todennäköisesti heikkenevät.
| Tulos | Skenaario 1 | Skenaario 2 |
|---|---|---|
| Hoitoon pääsy | Laatuportit pitävät nykytason; hoidon jatkuvuus (sama lääkäri hoitaa potilasta pitkään) paranee (Norjassa pitkä hoitosuhde vähensi päivystyskäyntejä 12–30 %) | Heikkenee todennäköisesti: edullisimmalla alueella (Pohjois-Karjala) hoitotakuu (lakisääteiset enimmäisajat hoitoon pääsylle) toteutuu nyt heikoimmin |
| Ikääntyneiden toimintakyky | Arkikuntoutus ja kaatumisten ehkäisy; jos lonkkamurtumat (n. 4 800 uutta potilasta vuodessa, noin 20 % kuolee vuoden sisällä) vähenevät 10 %, se on noin 480 murtumaa ja 100 kuolemaa vähemmän vuodessa (oma laskelma) | Ympärivuorokautisen hoivan kattavuus laskee alle 6 %:n 75 vuotta täyttäneistä; päivystyskäynnit kasvavat |
| Sydän- ja verisuonitaudit, diabetes | Diabeteksen ehkäisy (ilmaantuvuus −58 % kokeessa) alkaa näkyä 2030-luvulla | Riski: Suomessa sydäninfarktin hoidon kustannus ja tulos ovat kytköksissä (EuroHOPE, eurooppalainen hoitoketjujen kustannuksia ja tuloksia vertaileva tutkimus); ennaltaehkäisy puolittuu |
| Mielenterveys ja työkyky | Lyhytterapiat ja jatkuvuus vähentävät työkyvyttömyyttä; mielenterveyssyyt ovat noin kolmannes uusista työkyvyttömyyseläkkeistä | Matalan prioriteetin palvelujen rajaus osuu helposti mielenterveys- ja päihdepalveluihin |
| Lapset ja perheet | Varhainen tuki 50 M€/v; tavoitteena vähemmän kiireellisiä sijoituksia (sijoitettuna 17 100 lasta vuonna 2025) | Ennaltaehkäisy puolittuu, sijaishuollon kustannuspaine säilyy |
| Terveyserot | Kaventuvat, kun resurssit ohjautuvat tarpeen mukaan | Kasvavat: asiakasmaksut ja pidemmät matkat osuvat pienituloisiin ja syrjäseuduille |
Riskit skenaarioittain
Skenaario 1:n suurin riski on, että säästö jää pienemmäksi. Skenaario 2:n suurin riski on, että säästö toteutuu palvelujen ja terveyden kustannuksella ja osa siitä palaa kalliimpana hoitona.
Skenaario 1
Säästö voi näkyä palvelutasona eikä menoina, ellei rahoitusmalli (laki ja kaava, jolla valtio jakaa alueiden rahoituksen) sido sitä. Näin on arvioinut talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN), joka on hallituksen talouspolitiikkaa arvioiva riippumaton asiantuntijaelin.
Alueiden käynnissä oleva sopeutus pienentää vertailuohjauksen jäljellä olevaa potentiaalia; alaraja on noin 0,5 mrd €.
Ennaltaehkäisyn hyödyt tulevat hitaasti ja osin Kelan etuuksiin ja verotuloihin, eivät sote-menoihin.
Tarvekertoimien (luvut, joilla rahoitusmalli arvioi alueen väestön palvelutarpeen iän, sairastavuuden ja sosiaalisten tekijöiden perusteella) virheet voivat kohdella jotain aluetta epäoikeudenmukaisesti; siksi käytetään kolmen vuoden keskiarvoa ja laatuportteja.
Skenaario 2
Palvelujen heikkeneminen: 20 aluetta 22:sta joutuisi toimimaan nykyistä keskitasoa halvemmalla. Perustuslain 19 §:n riittävien palvelujen vaatimus ja subjektiiviset oikeudet (palvelut, jotka on annettava aina, kun lain ehdot täyttyvät) rajaavat, kuinka pitkälle karsinta voi mennä.
Paluuvaikutus: kun terveyskeskusten vuodeosastopäivät vähenivät 30 % vuosina 2018–2024, päivystyskäynnit kasvoivat 30 % (konsulttiyhtiö Nordic Healthcare Groupin eli NHG:n selvitys hoivayhtiö Attendolle, joten lähteellä on eturistiriita). Arvioin, että 200–400 M€ säästöstä voi palata päivystykseen ja sairaalaan (oma arvio).
Rakennemuutosten kustannukset: alueiden johtajat arvioivat yhdistämisten maksavan 1–2 mrd € (ei esitetty laskelmaa), ja sairaalaverkon muutoksissa alueiden omat laskelmat ovat näyttäneet lisäkustannuksia.
Terveyserot ja hoidon lykkääminen: asiakasmaksujen lisäkorotus osuu pienituloisiin ja pitkäaikaissairaisiin.
Henkilöstö: nopea supistus ja keskittäminen lisäävät lähtöhalukkuutta, ja vuokratyön tarve voi palata.
Ristiriita liberaalin linjan kanssa: ohjelma edellyttää, että hoivapaikkoja on riittävästi ja ettei keskittäminen heikennä hoitoon pääsyä asuinpaikan perusteella.
Johtopäätös: skenaario 2 on laskennallisesti mahdollinen, mutta se ei täytä ehtoa "ilman että palvelut ja terveystulokset heikkenevät". Realistisesti sen nettosäästö on paluuvaikutuksen jälkeen 1,6–1,8 mrd €.
Lähtötilanne ja jo päätetyt säästöt
Manner-Suomen sote-nettokäyttökustannukset kasvoivat 23,93 mrd eurosta (2023) 24,94 mrd euroon (2025), eli 4,2 % nimellisesti. Momentin 28.89.31 (valtion talousarvion kohta, josta hyvinvointialueiden yleiskatteinen eli vapaasti käytettävä rahoitus maksetaan) rahoitus on talousarvioesityksessä 2027 yhteensä 27,55 mrd €. Alueiden tulos kääntyi 2025 ylijäämäiseksi (+0,73 mrd €), mutta kattamatonta alijäämää oli vuoden lopussa noin 1,7 mrd € (VM:n arvio tilinpäätösten pohjalta; TPAN arvioi noin 2 mrd €), ja arviointimenettely (valtion ja alueen yhteinen selvitys siitä, pystyykö alue järjestämään palvelut taloudellisesti kestävästi) on käynnistetty kuudelle alueelle: kesäkuussa 2025 Itä-Uudellemaalle, Keski-Suomelle ja Lapille ja kesäkuussa 2026 Etelä-Karjalalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Kymenlaaksolle.
Suositus ei laske uudelleen hallituksen jo päättämiä toimia:
| Jo päätetty toimi | Euroa | Tila |
|---|---|---|
| Hallitusohjelman sote-määrärahavähennykset | −430 M€ (2027) | Voimassa |
| Ympärivuorokautisen hoivan mitoitus 0,6 | −45 M€ (2025), −50,9 M€ (2026–2027, sis. kotihoidon teknologia) | Voimassa |
| Korvaavat säästöt (normit, kotihoidon teknologia, sosiaalihuoltolaki) | n. −166 M€ (2028) | Osin voimassa |
| Kehysriihi 2026 (hallituksen keväinen menokehyspäätös): sosiaalihuolto ja asiakasmaksut | n. −240 M€ | Lainsäädännössä |
| Rahoituslain 3. vaihe (tarpeen kasvusta 60 %) | −61,5 M€ (2027), kasvaa 2028–2029 | Hyväksytty, voimaan 1.1.2027 |
| Yksityislääkärin Kela-korvaus 30 → 8 € | −60 M€/v | Voimassa 2026 |
| Lääkekorvausten alkuomavastuu 50 → 70 € | n. −90 M€/v | Voimassa 2025 |
Myöskään alueiden omia tavoitteita ei lasketa uudelleen: tilakustannusten 300 M€ vähennys vuoteen 2028 ja vuokratyön jo toteutunut lasku (−137 M€ vuonna 2025). Alueiden säästöt palautuvat valtiolle jälkikäteistarkistuksessa (valtion rahoitusta korjataan alueiden toteutuneiden kustannusten mukaan) kahden vuoden viiveellä, joten sama euro ei voi olla sekä alueen säästö että erillinen rahoitusleikkaus.
Alueiden tarvevakioidut kustannuserot
Kun kustannukset suhteutetaan rahoitusmallin laskennalliseen palvelutarpeeseen, kalleimmat alueet (Keski-Suomi, Kymenlaakso, Etelä-Savo) ovat pysyvästi 7–8 % tarvettaan kalliimpia ja edullisin (Pohjois-Karjala) 7 % halvempi. Järjestys on sama kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija-arviossa 2025.
Näytä luvut taulukkona
| Alue | Indeksi | Vaihteluväli |
|---|---|---|
| Keski-Suomi | 1,080 | 1,058–1,091 |
| Kymenlaakso | 1,073 | 1,038–1,093 |
| Etelä-Savo | 1,071 | 1,058–1,080 |
| Keski-Uusimaa | 1,060 | 1,044–1,070 |
| Etelä-Karjala | 1,028 | 1,001–1,053 |
| Etelä-Pohjanmaa | 1,023 | 0,996–1,049 |
| Pohjanmaa | 1,018 | 1,013–1,023 |
| Satakunta | 1,015 | 1,006–1,029 |
| Helsinki | 1,007 | 1,000–1,016 |
| Vantaa ja Kerava | 1,005 | 0,945–1,056 |
| Pohjois-Savo | 1,001 | 0,984–1,018 |
| Kanta-Häme | 1,000 | 0,989–1,006 |
| Pirkanmaa | 0,993 | 0,981–1,014 |
| Kainuu | 0,990 | 0,977–1,008 |
| Itä-Uusimaa | 0,988 | 0,963–1,005 |
| Lappi | 0,981 | 0,976–0,990 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 0,974 | 0,966–0,985 |
| Länsi-Uusimaa | 0,972 | 0,953–1,005 |
| Varsinais-Suomi | 0,964 | 0,944–0,977 |
| Päijät-Häme | 0,962 | 0,941–0,994 |
| Keski-Pohjanmaa | 0,948 | 0,945–0,951 |
| Pohjois-Karjala | 0,927 | 0,896–0,949 |
Säästöpotentiaali riippuu tavoitetasosta. Laskelma käyttää kolmen vuoden keskiarvoa, jotta yhden vuoden kirjaus- tai rahoitusheilahtelu ei ratkaise.
| Tavoite | Säästö, M€/v (2025 taso) | Mitä se tarkoittaa |
|---|---|---|
| Keskitason yläpuolella olevat alueet keskitasolle (1,00) | 343 | 11 aluetta, suurimmat Keski-Suomi 95, Kymenlaakso 59, Etelä-Savo ja Keski-Uusimaa 48 |
| Kaikki alueet tasolle 0,97 | 813 | Suunnilleen Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Uudenmaan nykytaso |
| Kaikki alueet tasolle 0,95 | 1 268 | Vaatisi 20 alueelta nykyistä keskitasoa halvempaa toimintaa |
| Terveydenhuolto, vanhustenhuolto ja sosiaalihuolto erikseen keskitasolle | 936 | Yläraja: sisältää kirjauseroja ja tarvekertoimien puutteita |
Kaksi tarkistusta tukee lukujen suuruusluokkaa. Somaattisen erikoissairaanhoidon (ruumiillisten sairauksien sairaalatasoinen hoito, lyhenne esh) palveluluokassa 2612 (palveluluokka on kustannusten kirjausluokka) tarvevakioitu ylitys on yhteensä 200 M€, kun THL:n sairaalatuottavuustaulukosta laskettu vastaava luku on noin 217 M€. Sosiaalihuollon ylitys keskittyy Uudellemaalle (Helsinki 204 M€, Länsi-Uusimaa 98 M€, Vantaa ja Kerava 95 M€), mikä voi kertoa myös siitä, ettei sosiaalihuollon tarvekerroin tunnista suurkaupunkien ongelmia. Siksi suositus käyttää kokonaistason vertailua, ei sektorikohtaista.
Alueittainen erittely siitä, mistä ylitys syntyy: Alue-erittely
Suositukset
1. Tarvevakioitu vertailuohjaus: kalleimmat alueet keskitasolle (600 M€, väli 350–800)
Jokaiselle alueelle julkaistaan vuosittain tarvevakioitu kustannusindeksi (kolmen vuoden keskiarvo) ja sen rinnalla laatu- ja saatavuusmittarit. Alue, jonka indeksi ylittää 1,03 kahtena vuonna peräkkäin, ohjataan automaattisesti arviointimenettelyyn, ja tavoitteena on keskitaso neljässä vuodessa. THL:n episodipohjainen (koko hoitojakso uusintakäynteineen) sairaalatuottavuuden vertailu tuodaan osaksi ohjausta: keskussairaaloiden tuottavimman ja heikoimman ero oli 26 % vuonna 2023.
Arvio: 343 M€, jos keskitason ylittäjät tulevat keskitasolle; 813 M€, jos kaikki tulevat tasolle 0,97.
Näyttö (kohtalainen): EuroHOPE-tutkimuksessa aivohalvauksen ja lonkkamurtuman hoidossa suurempi kustannus ei tuottanut parempaa tulosta, mutta sydäninfarktissa Suomessa tuotti. Edullisimmalla Pohjois-Karjalalla hoitotakuu toteutui heikoimmin, joten tavoite on keskitaso, ei halvin alue.
Kannustin: TPAN:n mukaan rahoitusmalli ei kannusta menojen hillintään alueita, jotka ovat jo kattaneet alijäämänsä. Verotusoikeus antaa alueelle mahdollisuuden palauttaa säästö asukkailleen, kuten Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on ehdottanut.
Liberaali linja: vastaa ohjelman vaatimusta arvioida alueita hoitoon pääsyn, toimintakyvyn ja raskaampien palvelujen tarpeen perusteella.
2. Palveluvalikoima ja vähäarvoisesta hoidosta luopuminen (150 M€, väli 100–250)
Palveluvalikoimalaki (hallituksen esitys eli HE 90/2026 annettu eduskunnalle 13.5.2026, voimaan 2027) tehdään sitovaksi priorisoinnin välineeksi, ja sen tueksi perustetaan kansallinen hoitomenetelmien arviointiyksikkö terveystaloustieteen osaamisella. Vältä viisaasti- ja Käypä hoito -suositusten (Lääkäriseura Duodecimin suositukset tarpeettomista tutkimuksista ja hoidoista sekä hyvistä hoitokäytännöistä) toteutumista seurataan rekistereistä alueittain.
Arvio: 1 % terveydenhuollon nettomenoista (13,5 mrd €) on noin 135 M€. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on arvioinut vähähyötyisen hoidon maksavan "satoja miljoonia euroja vuodessa"; taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehyksessä noin viidennes terveysmenoista ei paranna terveyttä.
Näyttö (heikko–kohtalainen): laatu ei heikkene, kun luovutaan hyödyttömästä hoidosta (esim. suomalainen FIDELITY-tutkimus polven tähystyksestä). Kuusi vähäarvoista leikkausta vähentyi 79 % vuosina 2006–2021, mutta alue-erot ovat yhä 7-kertaiset. Kansallista euromittausta ei ole.
Liberaali linja: ohjelman kohta "julkisin varoin ei pidä ylläpitää hoitokäytäntöjä, joiden hyödyt ovat vähäisiä" toteutetaan sellaisenaan.
3. Lääkkeet (100 M€, väli 70–150)
Sairaalalääkkeet ja biologiset lääkkeet kilpailutetaan kansallisesti yhtenä hankintana. Lääkevaihdon (apteekki vaihtaa lääkkeen halvempaan, samaa vaikuttavaa ainetta sisältävään valmisteeseen) vaihtokieltojen perusteet seurataan, ja viitehintajärjestelmä (Kela korvaa enintään halvimpien valmisteiden hintoihin perustuvan viitehinnan) ulotetaan kattavammin biologisiin lääkkeisiin.
Arvio: Suomi jätti biosimilaarien hintakilpailussa saamatta 183 M€ vuosina 2018–2021 verrattuna Viroon. Tanskan kansallinen kilpailutus laski reumalääke Humiran hintaa 87 % (45 M€ vuonna 2019). Lääkevaihdon käyttämätön potentiaali on Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan noin 20–25 M€/v, joka näkyy pääosin Kelan korvauksissa ja potilaiden omavastuissa.
Näyttö (vahva): rekisteriaineistoa, vaihtokelpoiset valmisteet eivät muuta hoidon laatua. Biologisten lääkkeiden apteekkivaihdon jo toteutunutta säästöä (41 M€ vuonna 2025) ei lasketa uudelleen.
4. Työvoima ja hankinnat (175 M€, väli 150–200)
Vuokratyön valtakunnalliset pelisäännöt otetaan käyttöön Ruotsin mallin mukaan. Hyvinvointialueille perustetaan yhteinen sote-hankintayksikkö, ja palvelusetelien (alueen myöntämä maksusitoumus, jolla asiakas ostaa palvelun yksityiseltä tuottajalta) hinnoittelua yhtenäistetään. Hoitajien rajattua lääkkeenmääräämisoikeutta ja vastaanottoja laajennetaan.
Arvio: STM arvioi pelisääntöjen säästävän 50–100 M€/v. VM:n tutkijaselvityksen mukaan julkisten hankintojen säästöpotentiaali on noin 500 M€/v; hyvinvointialueiden osuudeksi arvioidaan volyymin mukaan noin 100 M€ (oma arvio). Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) mukaan ympärivuorokautisen hoivan palveluseteli maksaa alueesta riippuen 125–209 €/vrk.
Näyttö (kohtalainen): vuokratyön kustannukset laskivat jo 37 % vuonna 2025, mikä osoittaa keinon toimivan. kansainvälisen Cochrane-tutkimusverkoston katsauksen (2026) mukaan hoitajien tehtäväsiirrot eivät heikennä potilasturvallisuutta; niiden säästöä ei lasketa.
5. Ikääntyneet: ennakoiva hoito ja arkikuntoutus (50 M€, väli 30–80)
Jokaiselle ympärivuorokautisen hoivan asiakkaalle ja pitkäaikaissairaalle laaditaan ennakoiva hoitosuunnitelma, ja palliatiivinen hoito tuodaan kotiin ja hoivakoteihin. Kotihoidon alussa tarjotaan arkikuntoutusjakso, ja kaatumisten ehkäisy liitetään kotihoitoon.
Arvio: Liikuntalääketieteen tutkimuslaitos UKK-instituutin mukaan lonkkamurtumien kasvun hillitseminen 30 %:lla vähentäisi kustannusten kasvua noin 20 M€, ja liikuntaharjoittelu voisi säästää kaatumisvammojen 300 M€:n vuosikustannuksista yli 100 M€. Paketin arvio on tätä varovaisempi, koska ohjelman laajuus ja teho väestötasolla ovat epävarmoja.
Näyttö (heikko): Etelä-Savon arkikuntoutuksessa 76 %:n toimintakyky parani ja kotihoidon käynnit vähenivät, mutta verrokkiryhmää ei ollut. 80 vuotta täyttäneillä on 594 erikoissairaanhoidon päivystyskäyntiä tuhatta henkilövuotta kohden (tutkimusaineisto vuosilta 2018–2019).
Rajaus: eutanasialle ei lasketa säästöjä, eikä sitä tule perustella taloudella.
6. Rahoitus seuraa potilasta perusterveydenhuollossa (kustannusneutraali)
Perusterveydenhuoltoon luodaan listautumismalli, jossa alue maksaa tarvevakioidun asukaskohtaisen korvauksen valitulle palveluntuottajalle, julkiselle, yksityiselle tai järjestölle. Korvaukseen sisältyy bonus hoidon jatkuvuudesta ja laadusta. Malli rahoitetaan alueen budjetista, ei Kelan korvauksilla.
Näyttö (kohtalainen): Kela-korvauksen korotus 2024 kolminkertaisti korvausmenot tammi–kesäkuussa (15 → 47 M€), mutta käynnit lisääntyivät vain noin 2 %. Ruotsin vapaa hoitopaikan valinta ohjasi hoitoa kysynnän eikä tarpeen mukaan (Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirasto Riksrevisionen). Siksi korvaus on tarvevakioitava ja jatkuvuus palkittava: Norjassa pitkä hoitosuhde vähensi päivystyskäyntejä 12–30 %, ja Suomen jatkuvuus on selvästi Norjaa heikompi.
7. Verotusoikeus ja suuremmat alueet (ei lasketa säästöä)
Alueille annetaan verotusoikeus ja valtakunnallinen tasaus. Edellytyksenä on, ettei kansalaisten kokonaisverorasitus kasva: valtio alentaa omaa verotustaan vähintään yhtä paljon, mieluiten enemmän kuin hyvinvointialuevero tuottaa. Pitkällä aikavälillä siirrytään yliopistosairaaloiden ympärille rakentuviin alueisiin; hyvinvointialueuudistuksen väliarviointi pitää 6–11 aluetta riittävänä. Yhdistämisten nettosäästöistä ei ole tutkimusnäyttöä, ja siirtymä maksaa, joten paketti ei laske sille säästöä.
Uudelleenkohdennus ennaltaehkäisyyn
Säästöistä 200 M€/v kohdennetaan toimiin, joilla on vahva näyttö terveyshyödystä. Näiden säästövaikutusta ei lasketa pakettiin, koska suomalaista näyttöä sote-menojen vähenemisestä 3–10 vuodessa on vähän; hyöty näkyy usein työkykynä ja Kelan etuuksissa.
| Kohde | M€/v | Terveyshyöty ja näyttö | Säästö sote-menoissa |
|---|---|---|---|
| Lasten ja perheiden varhainen tuki: näyttöön perustuvat vanhemmuusohjelmat, perhetyö, neuvolat | 50 | Kohtalainen (kansainväliset satunnaistetut vertailukokeet eli RCT:t); sijaishuolto maksaa yli 1 mrd €/v | 5–10 vuodessa |
| Hoidon jatkuvuus: omalääkärimalli (jokaisella nimetty lääkäri terveysasemalla) koko maahan | 40 | Vahva kansainvälisesti (kuolleisuus, päivystys) | 3–5 vuodessa |
| Terapiat etulinjaan (lyhytterapiat jo perusterveydenhuollossa) | 35 | Kohtalainen; MIELI Suomen Mielenterveys ry:n mallissa sote-säästö n. 50 M€, pääosa hyödystä muualla | 2–5 vuodessa |
| Kaatumisten ehkäisy ja arkikuntoutus | 25 | Vahva vaikuttavuus; kolmasosa kaatumisista ehkäistävissä | 1–5 vuodessa |
| Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy riskiryhmille (DPS-malli eli suomalaisen diabeteksen ehkäisytutkimuksen elintapaohjaus) | 25 | Vahva (ilmaantuvuus −58 %) | 5–12 vuodessa |
| Rokotusohjelman kattavuus ja uudet kustannusvaikuttavat rokotteet | 15 | Vahva; ohjelma maksaa itsensä takaisin vähintään viisinkertaisesti | 1–3 vuodessa |
| Kontrolloidut kokeilut ja vaikuttavuusarviointi | 10 | Tuottaa puuttuvan suomalaisen näytön | – |
Panostus kytketään suositukseen 1: alue, joka pääsee tarvevakioidulle keskitasolle, saa pitää osan säästöstä ennaltaehkäisyyn. Näin säästö ei näy alueelle pelkkänä leikkauksena.
Laatuportit
Säästötavoite pysäytetään alueella, jos jokin alla olevista mittareista heikkenee selvästi kahtena peräkkäisenä puolivuotiskautena. Näin "ilman palvelujen heikkenemistä" on seurattava ehto eikä pelkkä lupaus.
| Mittari | Lähde | Mitä se vahtii |
|---|---|---|
| Hoitotakuun toteutuminen perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa | THL | Saatavuus |
| Erikoissairaanhoidossa yli 6 kk odottaneet | THL | Saatavuus |
| Odotusaika ympärivuorokautiseen hoivaan | Alueet (vanhuspalvelulaki 26 §) | Ikääntyneiden palvelut |
| 80 vuotta täyttäneiden päivystyskäynnit ja vältettävissä olevat sairaalajaksot | THL:n hoitoilmoitusrekisteri Hilmo | Kustannusten siirtyminen päivystykseen |
| Hoitoketjujen tulokset: sydäninfarkti, aivohalvaus, lonkkamurtuma | THL:n PERFECT-hoitoketjuvertailu | Terveystulokset |
| Hoidon jatkuvuus: monisairaiden lääkärikäyntien jatkuvuusindeksi (COCI, Continuity of Care Index) | THL, Sotkanet (KUVA-mittaristo) | Hoitosuhteen pysyvyys |
| Tarvevakioitu ennenaikainen kuolleisuus | THL, Tilastokeskus | Terveystulokset |
| Kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot | THL | Lasten ja perheiden palvelut |
| Asiakaskokemus ja potilaan raportoimat tulokset | Alueet | Laatu potilaan näkökulmasta |
Hoidon jatkuvuuden portti. Jatkuvuusindeksi (COCI) kertoo, tapaako potilas samaa lääkäriä vai joka kerta eri ammattilaista: 1 tarkoittaa, että kaikki käynnit ovat saman lääkärin luona, ja 0, että jokainen käynti on eri lääkärillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisee sen vuosittain hyvinvointialueittain osana sote-palvelujen kansallista KUVA-mittaristoa. Mittari seurataan monisairailta (vähintään kaksi eri pitkäaikaissairautta), koska heillä jatkuvuuden hyöty on suurin. Koska tieto julkaistaan vuoden viiveellä, tämä portti laukeaa, jos indeksi laskee kahtena peräkkäisenä vuonna. Tavoite on nousu kohti Norjan tasoa (yli 0,5) vuoteen 2030 mennessä; Suomessa taso on noin 0,31. Portti estää säästämästä tavalla, joka pitää jonot lyhyinä mutta vaihtaa lääkäriä joka käynnillä, ja se mittaa suoraan suosituksen 6 (rahoitus seuraa potilasta) tavoitetta. Mittari kattaa vain asiakkaat, joilla on vähintään kolme käyntiä, ja se kuvaa hoidon järjestämistä eikä laatua suoraan; yhteys laatuun perustuu tutkimuksiin, joissa pitkä hoitosuhde on yhteydessä vähempiin päivystyskäynteihin, sairaalajaksoihin ja kuolleisuuteen.
Riskit ja rajat
Kahden miljardin nettosäästö vaatisi, että 20 alueesta 22:sta toimisi nykyistä keskitasoa halvemmalla (tavoitetaso 0,95 tuottaa 1,27 mrd €) ja kaikki muut toimet toteutuisivat ylärajallaan. Näyttö ei tue sitä, että tämä onnistuisi palveluja heikentämättä.
Päällekkäisyys alueiden oman sopeutuksen kanssa: laskelman pohjana on 2023–2025. Vuonna 2026 jatkuva sopeutus pienentää jäljellä olevaa eroa, joten suositusta 1 on päivitettävä vuoden 2026 tilinpäätöksillä.
Tarvekertoimien epävarmuus: THL:n ja TPAN:n mukaan diagnoosikirjausten alue-erot vaikuttavat tarvekertoimiin. Sosiaalihuollon kerroin ei ilmeisesti tunnista suurkaupunkien erityistarpeita.
Kustannusten siirtyminen: ympärivuorokautisen hoivan ja vuodeosastojen karsinta on osin siirtänyt kuluja päivystykseen. Laatuportit on rakennettu tämän havaitsemiseen.
Säästö voi näkyä palvelutasona: TPAN huomauttaa, että tehostamisen hyöty voi toteutua lisäpalveluina eikä menojen laskuna. Siksi säästö on sidottava rahoitukseen, ei vain toivottava.
Kiistanalaiset rakenteet: hallituksen sairaalaverkon 26,5 M€ säästöarvio on alueiden omissa laskelmissa kääntynyt lisäkustannuksiksi. Siksi keskittämistä perustellaan laadulla, ei säästöllä.
Aikataulu: lääke- ja hankintasäästöt alkavat 2027, vertailuohjauksen säästöt kertyvät 2028–2030.
Menetelmä
Kustannukset on laskettu Budjettihaukan BigQuery-aineistosta (Valtiokonttorin palveluluokittainen tilinpäätösraportointi, raportointikokonaisuuden tunnus HHTPP, 2023–2025) samalla kaavalla kuin THL:n tilastopalvelussa Sotkanetissa. Tulos täsmää Sotkanetin kokonaiskustannukseen kaikilla 22 alueella; Pohjanmaalla vuoden 2025 ero on 0,002 %. HUS-yhtymä (Helsingin ja Uudenmaan sairaalat ylläpitävä hyvinvointiyhtymä) ja Ahvenanmaa eivät ole mukana; HUS:n kulut näkyvät Uudenmaan alueiden ostoina.
Indeksi (alue) = alueen osuus Manner-Suomen nettokäyttökustannuksista ÷ alueen osuus laskennallisesta palvelutarpeesta.
Laskennallinen tarve on VM:n rahoituslaskelman sote-osa ilman siirtymätasausta (siirtymäkauden korjaus, joka turvaa alueille osan vanhasta kustannustasosta): asukasperusteisuus, terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarve sekä muut kriteerit. Säästö = (kolmen vuoden keskimääräinen indeksi − tavoitetaso) × alueen vuoden 2025 laskennallinen kustannus, vain positiiviset erot. Muiden suositusten euroarviot perustuvat lähteisiin; omat arviot on merkitty tekstiin.
Lähteet
Data
Budjettihaukka, BigQuery-aineisto valtiodata (Valtiokonttorin Tutkihallintoa-raportointi, VM:n rahoituslaskelmat)
VM: Hyvinvointialueiden talouden näkymät 2027–2030, taustamuistio 30.4.2026
VM: hyvinvointialueiden rahoituslaskelma vuodelle 2027, 21.9.2026
Valtiokonttori: Tutkihallintoa.fi, hyvinvointialueiden talous
VM 16.6.2026: arviointimenettely käynnistyy kolmella alueella
Rahoituslain 3. vaihe, HE 56/2026 (vahvistettavaksi 9.7.2026)
Tuottavuus ja alue-erot
Hoito ja lääkkeet
Työvoima, hankinnat ja rahoitus
Ennaltaehkäisy ja ikääntyneet