Hallituksen sote-linja 2023–2027

Pääministeri Orpon hallitus on vuosina 2024–2027 vähentänyt hyvinvointialueiden rahoitusta omilla päätöksillään noin 0,7 mrd euroa vuodessa ja siirtänyt kustannuksia palvelujen käyttäjille. Alueiden talous on tasapainottunut, mutta terveyskeskuslääkärille pääsy on heikentynyt, asiakasmaksut ovat nousseet ja ennaltaehkäisevistä palveluista on leikattu. Liberaalien vaihtoehto hakee vastaavan säästön tehottomuudesta ja sitoo sen palvelujen laatuun.

Hyvinvointialueet ovat 21 aluetta ja Helsinki, jotka vuodesta 2023 ovat järjestäneet sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) palvelut ja pelastustoimen. Niiden rahoitus tulee valtion talousarvion momentilta 28.89.31. M€ tarkoittaa miljoonaa euroa ja mrd € miljardia euroa.

1. Mitä hallitus on tehnyt 2023–2026

Hallituksen toimet ovat olleet enimmäkseen rahoitusleikkauksia, asiakasmaksujen korotuksia ja lakisääteisten palvelulupausten löysäämistä. Mukana on myös lisäpanostuksia ja rakenteellisia uudistuksia.

Kuvan luvut ovat hallituksen päätöksiin perustuvia nettovähennyksiä alueiden rahoitukseen. Niiden lisäksi hallitusohjelma olettaa alueiden itse säästävän 0,9 mrd € vuoden 2027 tasolla. Tämä säästö palautuu valtiolle jälkikäteistarkistuksessa, jossa valtion rahoitusta korjataan kahden vuoden viiveellä alueiden toteutuneiden kustannusten mukaan.

2. Talousarvioesitys 2027

Talousarvioesityksessä (21.9.2026) hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa 1,3 % eli 27,55 mrd euroon. Kasvu on alueiden historian pienin (2024 +3,9 %, 2025 +9,0 %, 2026 +3,6 %), ja se jää selvästi alle hintojen ja palkkojen nousun (2,7 %) ja väestön palvelutarpeen kasvun. Viiden alueen rahoitus ei kasva lainkaan: Satakunnan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun.

Jälkikäteistarkistus palauttaa valtiolle alueiden vuoden 2025 säästöjä. Se ei ole uusi leikkaus, mutta se tarkoittaa, että alueiden oma tehostaminen ei jää alueen käyttöön.

Muut sote-olennaiset momentit talousarvioesityksessä 2027:

• Järjestöavustukset (STEA): 274 → 190 M€ (−31 %). Yleisavustukset laskevat 58 → 30 M€. Alueille ohjataan uutena 25 M€ järjestöavustuksiin, mikä kompensoi leikkauksesta alle kolmanneksen.

• Kuntouttava työtoiminta (pitkäaikaistyöttömien työkykyä ylläpitävä toiminta): 25,5 → 5,0 M€, toiminta lakkaa nykymuodossaan.

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimintamenot: 84,5 → 69,2 M€ (−18 %).

• Sairausvakuutuksen valtionosuus (Kelan korvaukset, esim. lääkkeet): 1 751 → 1 768 M€. 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvauskokeilu jatkuu vuoden 2027 loppuun.

• Lisäpanostukset: hoidon jatkuvuus ja omalääkärimallit 40 M€ (jaetaan nyt laajemmin muihinkin kohteisiin), psykoterapiakoulutus +10 M€, turvakodit +2,7 M€.

3. Vaikutukset palveluihin

Palvelujen muutosta seurataan tässä neljällä tavalla: kuinka nopeasti hoitoon pääsee, jääkö hoito kokonaan saamatta, paljonko hoito maksaa potilaalle ja millaista hoito on laadultaan. Kaikkia muutoksia ei voi lukea yksin hallituksen syyksi, koska alueiden talouspaine ja henkilöstöpula alkoivat jo ennen vuotta 2023. Useimmissa mittareissa suunta kuitenkin kääntyi huonommaksi juuri niinä vuosina, joina hallituksen toimet tulivat voimaan.

Viimeisen sarakkeen liikennevalo kertoo vaikutuksen suunnan: 🔴 kielteinen, 🟡 neutraali tai epäselvä, 🟢 myönteinen. Arviot ovat laadullisia. Ne perustuvat tutkimusnäyttöön siitä, miten hoidon viivästyminen ja maksut vaikuttavat terveyteen, eivät mitattuihin terveystuloksiin, koska hallitus ei ole arvioinut toimiensa terveysvaikutuksia (ks. luku 4).

Taulukon termit:

• EU-SILC (European Union Statistics on Income and Living Conditions) on EU:n tulo- ja elinolotutkimus. Siinä vastaaja kertoo, jäikö hän viimeisen vuoden aikana ilman tarvitsemaansa lääkärinhoitoa kustannusten, matkan tai jonon vuoksi.

• Viidennes tarkoittaa, että väestö on jaettu tulojen mukaan viiteen yhtä suureen ryhmään.

• Ulosotto on viranomaisen suorittamaa maksamattoman laskun perintää esimerkiksi palkasta.

Hoitoon pääsy

Perusterveydenhuollon (terveyskeskusten ja muiden lähipalvelujen) jonot pitenivät heti, kun hoitotakuuta löysennettiin vuoden 2025 alussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan kiireettömälle lääkärille pääsi kahdessa viikossa enää 59 prosenttia yli 23-vuotiaista. Huolestuttavinta on, että myös lasten ja nuorten hoitoon pääsy heikkeni, vaikka heidän lakisääteinen takuunsa säilyi. Löysempi takuu aikuisille ei siis vapauttanut aikaa nuorille, vaan koko järjestelmä hidastui.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) arvioi vuoden 2025 maaraportissaan, että 12,4 prosenttia hoitoa tarvinneista suomalaisista jäi ilman sitä vuonna 2024. Luku oli EU:n toiseksi korkein. Köyhyysriskissä elävistä ilman hoitoa jäi 20,9 prosenttia, kun EU:n keskiarvo oli 6,0 prosenttia. Eri tutkimusten luvut poikkeavat toisistaan, koska kysymykset ovat erilaisia, mutta suunta on kaikissa sama.

Erikoissairaanhoidon pitkiä jonoja on sen sijaan saatu lyhyemmiksi: elokuussa 2026 yli puoli vuotta odottaneita oli enää 6,1 prosenttia jonossa olevista. Tämä on hallituskauden selvä myönteinen tulos.

Hinta potilaalle

Terveyskeskuksen käyntimaksu on noussut 20,90 eurosta (2023) 30,20 euroon (2026), ja korotus 36,20 euroon on valmisteilla (lausuntokierros elokuussa 2026). Erikoissairaanhoidon uudet maksut (erikoistutkimusmaksu esimerkiksi magneettikuvauksesta enimmillään 60,30 € ja leikkausmaksu enimmillään 264,10 €) on esitetty tulemaan voimaan 1.3.2027 (hallituksen esitys 21.9.2026). THL:n Terve Suomi -tutkimuksessa joka kolmas sanoi korkeiden maksujen haitanneen hoitoon hakeutumista. Ulosottoon siirrettyjen maksujen määrä kasvoi 19 prosenttia vuonna 2024 ja laski 3 prosenttia vuonna 2025; luvuissa ovat mukana myös varhaiskasvatuksen maksut.

Lääkkeiden alkuomavastuu (summa, jonka potilas maksaa itse ennen kuin Kelan lääkekorvaus alkaa) nousi 50 eurosta 70 euroon. Lääkekorvauksia sai vuonna 2025 noin 190 000 ihmistä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Osa heistä on jättänyt lääkkeen ostamatta, osa maksanut sen kokonaan itse. Tätä eroa tilastot eivät vielä kerro.

Vanhuspalvelut

Ympärivuorokautisen hoivan vähimmäismitoitus laskettiin 1.1.2025 tasolta 0,65 tasolle 0,60, ja alueet käyttivät väljyyden: lokakuussa 2024 vähintään 0,65 hoitajaa asiakasta kohden oli 94 prosentissa yksiköistä, huhtikuussa 2026 enää 35 prosentissa. Uuden vähimmäistason alitti 4 prosenttia yksiköistä. Hoivan henkilöstö väheni noin 7 prosenttia. Eduskunnan oikeusasiamiehen (EOA) mukaan mitoituksen alentaminen on heikentänyt hoidon laatua. Yksityisten hoiva-alan yritysten etujärjestön Hyvinvointiala HALI ry:n mukaan ympärivuorokautisen hoivan paikkaa odotti heinä–joulukuussa 2025 noin 2 300 ihmistä, joista yli 800 oli odottanut yli kolme kuukautta. Luku on etujärjestön, mutta kattavuuden lasku kymmenellä alueella näkyy myös virallisessa tilastossa.

Lähipalvelut ja järjestöt

Hyvinvointialueet ovat valtuustokauden aikana päättäneet leikkauksista yli sadan terveysaseman tai sen palvelujen osalta (Yle). Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen lakkauttaminen koskee yli 12 000 pitkäaikaistyötöntä. STEA-avustusten puolittuminen sai yli puolet sote-järjestöistä suunnittelemaan irtisanomisia. Järjestöt tuottavat juuri niitä matalan kynnyksen palveluita (esimerkiksi päihde- ja mielenterveystyötä ja vertaistukea), jotka ehkäisevät kalliimpaa erikoissairaanhoitoa.

Myönteiset muutokset

Terapiatakuu on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan pääosin toteutunut, mutta Suomen Kuvalehden selvityksen mukaan käyttö vaihtelee alueittain noin 1 prosentista 20 prosenttiin. Vuokratyövoiman kulut laskivat noin 37 prosenttia. Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan, mutta sen toimeenpanossa on raportoitu ongelmia.

4. Vaikutukset terveyteen ja terveyseroihin

Rehellinen vastaus on, että hallituksen toimien vaikutusta kansanterveyteen ei vielä näe tilastoista. Elinajanodote jatkoi nousuaan vuonna 2025 (Tilastokeskuksen ennakkotieto): miehillä 79,8 vuoteen ja naisilla 84,7 vuoteen. Kuolleita oli 942 enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta se selittyy pääosin väestön ikääntymisellä. Syy siihen, ettei vaikutus näy, on se, että terveysvaikutukset tulevat viiveellä. Hoitamaton verenpainetauti, diabetes tai masennus näkyy sairastavuudessa ja kuolleisuudessa vasta vuosien päästä.

Toinen syy on se, ettei vaikutuksia ole arvioitu. Hallitus ei ole tehnyt toimistaan määrällistä terveysvaikutusten arviota. THL toteaa, että hintojen muutosten vaikutuksia terveyteen ei tunneta. Päätöksiä on siis tehty tietämättä, mitä ne maksavat terveydenä.

Suunnasta on kuitenkin vahvaa näyttöä tutkimuskirjallisuudesta ja palvelumittareista:

• Maksut karsivat myös tarpeellista hoitoa. Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että omavastuun nosto vähentää käyttöä sekä turhissa että tarpeellisissa käynneissä, ja pienituloisilla eniten. Suomessa tämä näkyy jo siinä, että pienituloisimmista yli joka kymmenes jää ilman hoitoa.

• Lääkkeiden käyttö väheni. Jos 190 000 ihmisen korvauksen päättyminen tarkoittaa osin katkenneita pitkäaikaislääkityksiä, seuraukset näkyvät myöhemmin päivystyksessä ja sairaalassa.

• Ennaltaehkäisy heikkeni. Järjestöjen matalan kynnyksen työ, kuntouttava työtoiminta ja THL:n rahoitus pienenivät. Juuri nämä toiminnot vaikuttavat terveyteen hitaimmin mutta pysyvimmin.

• Hoivan laatu heikkeni. EOA:n havainto laadun heikkenemisestä koskee ihmisiä, joilla ei ole varaa odottaa tilastojen päivittymistä.

Terveyserot (terveyden ja elinajan erot tulo- ja koulutusryhmien välillä) ovat Suomessa jo valmiiksi suuret. Hallituksen oma yhteisvaikutusarvio (arvio siitä, miten kaikki päätökset yhdessä kohdistuvat eri väestöryhmiin) toteaa, että haitat kohdistuvat pienituloisiin ja paljon palveluja käyttäviin. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä (StVM 25/2024) valiokunnan kuulemat asiantuntijat varoittivat, että alueelliset ja väestöryhmien väliset erot voivat kasvaa, ja valiokunta edellytti vaikutusten seurantaa. Johtopäätös: hallituksen linja todennäköisesti kasvattaa terveyseroja, vaikka keskiarvot eivät vielä ole heikentyneet.

5. Arvio: mikä meni oikein ja mikä ei

Mikä meni oikein

• Menokuri oli tarpeen. Alueiden kulut kasvoivat 2023 hallitsemattomasti, ja niiden tase oli syvästi alijäämäinen. Alueiden yhteenlaskettu talous kääntyi ylijäämäiseksi vuonna 2025.

• Vuokratyön kulut laskivat noin 37 prosenttia. Tämä oli puhdasta tehostamista, joka ei heikentänyt palveluita.

• Kelan 30 euron korvauksesta luovuttiin. Kokemus osoitti, että hyöty meni pääosin niille, jotka olisivat käyneet yksityisellä lääkärillä muutenkin. Virheen korjaaminen oli oikein.

• Palveluvalikoimalaki ja terapiatakuu ovat rakenteellisia uudistuksia, jotka voivat parantaa vaikuttavuutta.

• Alijäämän kattamiseen annettiin joustoa. Talouspolitiikan arviointineuvosto (TPAN, riippumaton asiantuntijaelin, joka arvioi hallituksen talouspolitiikkaa) piti tätä perusteltuna.

• Erikoissairaanhoidon pitkät jonot lyhenivät.

Mikä ei mennyt oikein

1. Säästäminen kohdistui palveluihin, ei hukkaan. Suurin osa hallituksen sopeutuksesta (julkisen talouden tasapainottamiseksi tehdyistä menoleikkauksista ja tulonlisäyksistä) tehtiin leikkaamalla oikeuksia (hoitotakuu, mitoitus) ja nostamalla maksuja. Hallinnon, päällekkäisyyksien ja tehottomien käytäntöjen karsintaan ei asetettu vastaavia velvoitteita.

2. Säästöjen perusteet olivat läpinäkymättömät. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi 2023, että hallitus esitti säästötavoitteensa epätavallisen läpinäkymättömästi.

3. Säästöt eivät toteudu. TPAN arvioi 2025, että noin 1,8 miljardia euroa hallituksen sopeutuksesta kohdistuu alueisiin, että lähes puolet säästöistä vain korvaa aiempaa ylityspäällä, ja että toimet jäävät 200–300 miljoonaa euroa tavoitteesta.

4. Rahoitusmalli palkitsee sairastavuudesta. Rahoitusta jaetaan diagnoosien perusteella, joten ennaltaehkäisy, joka vähentää diagnooseja, pienentää alueen rahoitusta. TPAN suosittelee sairastavuustietojen poistamista jakoperusteista. Hallitus ei ole tarttunut tähän.

5. Ohjaus on lyhytjänteistä. Hallituksen oma sote-uudistuksen väliarviointi (2025) totesi, että palvelujärjestelmä on selvinnyt uudistuksesta hyvin, mutta ohjaus on taloushävitteistä ja lyhytjänteistä, ja kannusteet ennaltaehkäisyyn heikkoja.

6. Oikeudelliset rajat tulivat vastaan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta (PeVL 48/2024) arvioi hoitotakuun heikennystä perusoikeuksien kannalta ja katsoi sen perustuslain mukaiseksi. Oikeuskansleri (OKV, ylin laillisuusvalvoja) muistutti, että budjettirajoitteella ei voida rajoittaa lakisääteisten palvelujen saatavuutta. Korkein hallinto-oikeus (KHO) ratkaisi 2026 Etelä-Karjalan alijäämän kattamisen määräaikaa koskevan kiistan (KHO:2026:58).

7. Ammattikunnat ovat yksimielisiä. Suomen Lääkäriliitto, terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö Tehy sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen katto-organisaatio SOSTE ovat arvostelleet linjaa: säästöt siirtyvät kalliimpaan hoitoon ja näkyvät myöhemmin.

Yhteenveto

Hallitus sai alueiden talouden tasapainoon, mikä oli välttämätöntä. Se teki sen kuitenkin kalleimmalla mahdollisella tavalla kansalaisten kannalta: siirtämällä kustannuksia potilaille, pidentämällä jonoja ja ohentamalla ennaltaehkäisyä, samalla kun järjestelmän rakenteellinen hukka ja väärät kannusteet jäivät ennalleen. Lyhyellä aikavälillä menot hillittiin, mutta pitkällä aikavälillä hinta maksetaan sairastavuutena ja kalliimpana hoitona.

6. Liberaalien vaihtoehto: vertailu hallituksen linjaan

Liberaalipuolue hyväksyy hallituksen lähtökohdan, että sote-menojen kasvua on hillittävä, mutta ottaisi säästön hukasta eikä hoidosta. Vaihtoehto, sen seitsemän tointa ja vertailu hallituksen linjaan liikennevaloineen ovat omalla välilehdellään: Liberaalien vaihtoehto

Lähteet

Talousarvio ja hallituksen päätökset

• Talousarvioesitys 2027, momentti 28.89.31

• Talousarvioesitys 2027, koko esitys (PDF)

• VM: hyvinvointialueiden rahoituslaskelma vuodelle 2027, 21.9.2026

• Yle 2.8.2026: terveyskeskusmaksu nousisi 36,20 euroon

• VN: uudet asiakasmaksut erikoissairaanhoitoon

• VN: terapiatakuu on toteutunut pääsääntöisesti hyvin

• VN: vammaispalvelulain toimeenpanon seuranta

• Hyvinvointialueuudistuksen väliarviointi, VN julkaisuja 2025:109

Palvelut ja hoitoon pääsy

• THL: hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa

• THL: hoitoon pääsy erikoissairaanhoidossa

• THL: Terve Suomi 2024, tilastoraportti

• THL: asiakasmaksujen ja lääkkeiden omavastuiden muutosten vaikutukset

• THL: ikääntyneiden palvelujen henkilöstö

• Eurostat: täyttymätön hoidon tarve (EU-SILC, hlth_silc_08)

• OECD: State of Health in the EU, Finland Country Health Profile 2025

• SOSTE: ulosottoon menneet asiakasmaksut

• SOSTE: STEA-avustuspäätökset

• Suomen Kuvalehti: terapiatakuun toteutuminen

• Yle-uutisointi 2025–2026: 1, 2, 3, 4

Terveys

• Tilastokeskus: kuolleet ja elinajanodote 2025

Riippumattomat arviot ja laillisuusvalvonta

• VTV 19.12.2023: hallitusohjelman säästötavoite ei kestä lähempää tarkastelua

• TPAN: raportti 2025

• Oikeuskansleri: hyvinvointialueiden velvoite alijäämän kattamiseen

• Oikeuskansleri: vanhuspalvelulain muuttaminen

• Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus 2025

• Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 48/2024 vp

• VM/STM-selvitys: alueet onnistuvat perustehtävässä, yhdenvertaisuus voi vaarantua

Liberaalien vaihtoehto

• Välilehti Politiikkasuositus ja sen lähteet: Budjettihaukan BigQuery-aineisto (Valtiokonttorin raportointitiedot ja valtiovarainministeriön rahoituslaskelmat) sekä THL:n tuottavuustilastot.